Juhannus

Juhannus ei ole juhlapäivä Sveitsissä tai Ranskassa. Niinpä sain rauhassa seurata irkistä ihmisten juhannusstressausta ja -säätöä. Olin etukäteen sopinut meneväni rovaniemeläisten luokse. Sinne myös päädyinkin juhannusaattona töiden jälkeen vain pienen logistisen säädön jälkeen. Osoittautui että neljän hengen rovaniemeläiskommuuni yhdellä lisävahvistuksella oli mitä erinomaisinta juhannusseuraa. Meininki oli häpeämättömän härmäläistä ja humalahakuista kuten hyvään juhannukseen kuuluukin. Myös Krikke päätyi lopulta seuraamme kyllästyttyään urheiluun ja terveellisiin elämäntapoihin.

Auringon laskettua siirryimme junalla Geneven keskustaan, jossa oli suuri musiikkifestivaali. Ikävä kyllä kukaan meistä ei osannut selkeästi paikallistaa meitä kartalta, jossa esityspaikat oli merkitty. Pienen haeskelun jälkeen kuitenkin löysimme useita puistoja täynnä ihmisiä.

Määrittelemättömästä syystä päädyimme kuitenkin määrittelemättömästä syystä lähimpään kapakkaan katsomaan kuinka Turkki teki "Ruotsit" toisen kerran EM-kisoissa. Matsin jälkeen Turkin fanit kiertelivät kaupunkia aivan vauhkoina ja pitivät ääntä kuin heikkopäiset. Onneksi paikallinen poliisi osasi odottaa moista ja oli näkyvästi paikalla hillitsemässä liiallista juhlintaa.

Illan päätteeksi kokeilimme paikallista yölinjaa. Meno oli varsin hyvää ja huokeaa verrattuna taksiin, mutta toisaalta onnistuimme valitsemaan kahdesta bussivaihtoehdosta sen väärän joka vei meidät vain CERNin porteille. Toinen bussi olisi tuonut selkeästi Ranskan puolelle noin kilometrin päähän asunnostamme. Toisaalta viiden kilometrin kävely laskuhumalassa kasvatti taas hieman luonnetta mutta toisaalta olisi sen silti mielellään välttänyt.

Kuvia tulee ehkä joskus